3d-maserati

3D-grafiikka tunnetaan toiselta nimeltään kolmiulotteisena grafiikkana. Tämä tietokonegrafiikka on sisäisesti mallinnettu kolmen eri tilaulottuvuuden suhteen. Yleensä 3D-grafiikka esitetään kuitenkin kaksiulotteisesti ja se projisoidaan kuvapinnalle. Yleisimpiä 3D-grafiikan sovellusalueita ovat tietokoneavusteinen suunnittelu, tietokone- ja videopelit, elokuvat ja TV-sarjat sekä lehtien ja elokuvien kuvitus sekä kuvataide. Pintojen esittämiseen käytetään monesti bittikarttagrafiikkaa, eli vokseligrafiikkaa. Vaikka peruselementti on yleensä neliömäinen pikseli, vokseligrafiikassa se on kuitenkin kuutiomainen vokseli. Kolmiulotteista bittikarttagrafiikkaa on ensisijaisesti käytetty radiologiassa. Sitä käytetään siis erilaisissa kuvauksissa, kuten röntgenissä. 3D-grafiikka on monimuotoista. Se voi koostua vaikkapa janoista, kolmiulotteisten perusprimitiivien yhdisteistä tai käyristä. Näistä kuvoista riippuu se, mihin 3D-grafiikkaa käytetään. Kuviot vaihtelevat siis käyttötarkoituksen mukaan. 3D-grafiikka on noussut yhä suositummaksi viime vuosina. Se on monikäyttöistä ja helposti muunneltavissa erilaisiin tarkoituksiin. 3D-grafiikkaohjelmia on monta erilaista riippuen siitä, tarvitaanko sitä kaupalliseen vai ei-kaupalliseen tarkoitukseen.

3D-renderöinti

3D-computer-graphics-Python

3D-grafiikan automaattinen piirtäminen vaikkapa kaksiulotteiselle pinnalle on toiselta nimeltään 3D-renderöintiä. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kappaleen varjostusta niin, että syntyy tietynlainen vaikutelma kolmiulotteisuudesta. Renderöintitekniikat vaihtelevat paljon sen mukaan, kuinka pitkä aika on käytettävissä ja kuinka paljon laitteistoresursseja yksittäisen kuvan piirtoon voidaan käyttää. Tietokonepeleissä ja demoissa käytettävä reaaliaikainen 3D-animaatio vaatii yksittäisen kuvan piirtoa vain sekunnin murto-osassa. Tämän vuoksi piirtomenetelmien tulee olla rasterointipohjaisia ja suoraviivaisia. Rasterointipohjaisessa pinnassa valaistus ei perustu ollenkaan säteenseurantamenetelmään. Nykyaikaiset grafiikkasuorittimet tarjoavat tehokkaita laitteistotason toteutuksia näille piirtoalgoritmeille. Reaaliaikaisen grafiikan renderöintiin voidaan käyttää ohjelmointirajapintoja, joita ovat esimerkiksi Khronos Groupin OpenGL, Applen Metal, Microsoftin Direct3D, Khronos Groupin Vulkan ja AMD:n Mantle. Reaaliaikaista 3D-grafiikkaa renderöidään yleensä rasteroimalla. Rasteroinnilla arvioidaan aina pintojen sijaintia sekä piiloon jäämistä syvyyssijaintia määrittäen. Rasterointi tulee tehdä tarkasti, koska se on tärkeä osa koko 3D-grafiikkaa ja sitä, miten se onnistuu.

Erilaisia 3D-grafiikkaohjelmia

3D-grafiikkaohjelma tarkoittaa tietokoneohjelmaa, jolla voidaan luoda 3D-grafiikkaa. On olemassa useita vaiheita, joita studiot käyttävät valmistaessaan 3D-objekteja elokuvia tai pelejä varten. Useilla 3D-ohjelmilla on laajennettava plugin-orientoitunut modulaarisuus sekä myös ammattilaistason pluginit. Ne voivat maksaa jo satojatuhansia euroja. Suurimmilla studioilla on tapana käyttää myös muita kaupallisia ohjelmia näiden ohjelmien rinnalla. Useat ammattilaistason ohjelmat tarjoavat ilmaisversion itseopiskelua varten. Kannattaa huomioida, että 3D-ohjelma ei vielä itsessään tarkoita säteenseurantaa. On kuitenkin olemassa useita eri renderöintimenetelmiä, jotka valitaan tarkoituksen mukaan. CAD-ohjelmat eivät kuulu mihinkään tällaisiin ryhmiin, vaan ne ovat aivan oma ohjelmistonsa. Merkittävimpiä kaupallisia julkaisuja ovat muun muassa Autodesk 3ds Max, Electric Image Animation System, Light Wave 3D sekä Softimage SXI. Suosituimmat ei-kaupalliset julkaisut taas ovat Blender sekä True Space. On olemassa myös lukematon määrä kaupallisia ja ei-kaupallisia renderöijiä. Tunnetuin näistä on Pixarin RenderMan.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.